torstai 29. joulukuuta 2011

Osa 4 Ihmisiä ja mamstereita


Nuts valloitti tiensä Sehtin sydämeen melko nopeasti, ja poika oli paijaamassa sitä päivät pääksytysten ja yritti jopa opettaa sitä noutamaan pähkinöitä.
Nuts yritti myös karata häkistään pari kertaa, Sethin juosten sinnikkäästi sen perässä ympäri taloa ja portaita.


Paloma söi ja nukkui paljon, mutta ei ollut itkuinen. Joskus Paloma jutteli melkein itsensä kokoiselle nallekarhulleen, muuten hän vietti aikaansa joko sisariensa tai äitinsä kanssa. Hänestä oli tullut koko perheen pieni lemmikki, joka oli harvoin yksin.


Eräänä iltapäivänä, kun Seth ja Gemma olivat juuri tulossa koulusta, Carrie avasi hyväuskoisesti keittiön hanan. Ei kulunut kuitenkaan sekuntiakaan, kun hän sai kaikki vedet hanasta päälleen.
– Ensimmäinen kerta tänä aikana kun lapset alkavat temppuilla... Carrie puhisi yrittäen sulkea hanaa.


Pahaa aavistamaton Gemma juoksi ensimmäiseksi sisälle, ja sai päälleen läpimärän äitisä kiukunpuuskan:
– Mitä neiti oikein kuvittelit?
– Äiti, tuota... Miksi sinä olet noin märkä?
– Ja kysyt vielä!
– Rikkuiko hana?
– Joku oli rikkonut sen!
– Se oli Seth äiti! En minä iknä haluaisi tehdä sinulle sellaista pilaa! Gemma vannoi kauhistuneena.
– No, minä jututan Sethiä kun hän suvaitsee tulla... Carrie mutisi.


Loppujen lopuksi Seth myönsi tehneensä kepposen, ja saikin viikon tiskivuorot itselleen. Seht ei ollut oikeastaan vihainen, hän oli liian hyvissä väleissä siskonsa kansaa että olisi voinut syyttää tätä kantelupukiksi.


Sisarukset puivat usein iltaisin päivän tekemisiään ja kaikkea kivaa mitä koulussa oli tapahtunut.
– Onko teilläkin se kauhea ryppyinen matikanopettaja?
– Ai se nainen, se joka pakottaa laskemaan yli kymmenen laskua joka tunti!?
– No juuri se, eikö se olekkin aika tyranni!
– No joo! Se sijainen oli paljon kivempi, se käski tehdä vain viisi tehtävää.


Lapset leikkivät myös nukeillaan, jotka he saivat ollessan aivan pieniä vauvoja.
– Minä annan Megille nyt tätä puuroa, Gemma selitti ja oli syöttävinään nukkeaan.
– Ha! Mutta minä laitankin Rickin hyökkäämään sinun nukkesi kimppuun, räyh! Seth karjaisi ja lennätti nukkensa päin Gemmaa.
– Hei Seth! Älä viitsi, Megin puuro menee väärään kurkkuun! Äitii! Seht kiusaa!


Vaikka sisarukset kinastelivat ajoittain, he olivat kuitenkin todella läheisiä. Leikit olivat mitä mielikuvituksellisempia, tyynysotia syttyi niin usein että Carrie tunki sulkia tyynyhen sisuksiin jo itku kurkussa ja uusia pelejä, leikkejä ja sääntöjä mielikuvitusmaailmoihin kirjattiin vähintäänkin päivittäin.


Leikit alkoivat usein heti aamupalan jälkeen - mikä johti usein siihen, että he meinasivat myöhästyä koulusta enemmän kuin kerran. Koulubussin kuski olikin tottunut odottamaan hiukan pidemmän aikaa Rowanien talon edessä aamuisin...


Carrien harmiksi puhelinmyyjillä oli usein tapana kaupata hänelle laamakalsareita, pesuainetta ja puhelinluetteloita juuri silloin, kun Paloma oli vasta sulkenut silmänsä...


Carrien aamupahoinvointi oli jälleen palannut, ja äitinä hän tiesi liiankin hyvin mitä se tarkoitti. Eivät hän ja Dean varsinaisesti olleet suunnitelleet lisää lapsia, mutta... Ainahan yksi pieni pää siihenkin perheeseen mahtui!


Gemma ja Seth kävivät myös harrastuskerhoissa koulun jälkeen. Lasten kotiin tultua Carrie saikin usein seistä pidemmän aikaa kodinhoitohuoneessa miten Gemma pyörähteli balettiasussaan ja Seth patsasteli partiopuvussaan.
– Katso äiti! Tänään me opeteltiin kolme uutta solmua!
– Hienoa kulta! Haluaisitko näyttää minulle jonkun niistä?
– Joo, joo! Minä voin myös näyttää kaikki 20 solmua jotka osaan tehdä, ja sitten vielä miten pitää toimia kun joku on hädässä ja, ja...
– Kiva kulta...


Ollessaan vihdoin varma tilastaan, Carrie päätti kertoa Deanille että perheeseen oli tulossa vielä yksi pieni pää lisää.
– Jaa, uusi vauva? No sehän on hienoa! Minä sain muutenkin tänään ylennyksen, pääsin lukion opettajaksi!
– Ihana kuulla kulta... Carrie hymyili. – Sinä olet kyllä hyvä isä!
– No kyllähän minä nyt sen tiesin... Dean nauroi ja taputti vaimoaan olalle.


Pian koitti kuitenkin se päivä, kun Gemma ja Seth saivat jättää lapsuuden leikit taakseen ja siirtyä vanhempaan ikäpolveen. Samana päivänä myös Paloma sai kasvaa pieneksi koululaisneidiksi!
Sisarukset puhalisivat jännittyneinä kynttilänsä....


Gemma, oikein nätti neitonen, hän peri selkeästi äitinsä geenit.


Seth puolestaan kasvoi muistuttaen isäänsä, todella paljon. Kaksoset olivat niin samanlaiset, kuitenkin geeneissään täysin eri ääripäästä!


Palomasta kasvoi myös leikkejä rakastava nuori neitokainen.
Vaikka Gemma ja Seht olivat nyt "isoja", eivät he voineet vastustaa jännittäviä seikkailuleikkejä siskonsa kanssa. Paloma oli iki-onnellinen siitä, että vaikka hän oli niin pieni, jaksoivat vanhemmat sisarukset välittää hänestä.


Alakerran takkahuoneeseen ostettiin myös piano, ja Seth päättikin kokeilla soittaa rakastamiaan pianokappaleita, eikä pettynyt! Hän oli täysin soittamisen lumoissa...


Heti ensimmäisten koulupäivien jälkeen Gemma ja Seth ilmoittautuivat harrastuskerhoihin. Kun heillä kerran oli melko sama maku, näkyi se myös kerhovalinnoissa. Kummankin lukujärjestyksen reunaan kirjoitettiin vielä: opintopiiri, väittelykerho ja musiikkikerho.


Itsepäisesti maestroksi pyrkivä Dean kävi myös teatterilla opiskelemassa pianonsoittoa, kun taas Gemma kävi kaupungin kylpylässä osa-aikatyössä vastaanotossa.


Carrietä nauratti se, että hän vieläkin sai raahustaa ympäri taloa noukkimassa lasten leluja, vaikka Paloma oli käytännössä perheen ainoa lapsi, joka oli vielä leikki-iässä.


Carrie ja Gemma lähentyivät entistä enemmän sinä aikana kun Carrie odotti uutta vauvaa. Gemma oli todella iloinen saadessaan vielä sisaruksen, sillä hän vain yksinkertaisesti rakasti lapsia ja isoa iloista perhettä ympärillään!


Dean yritti myös opetella kokkaamaan, sllä Carrie ei pahemmin jaksanut enää seistä pitkiä aikoja ison mahansa kanssa. Dean olikin oppinut varsin onnistuneesti tekemään herkullista pastaa juustokastikkeella!


Eräänä aamuyönä, Carrie ei saanut enää millään unta vauvan potkiessa vimmatusti hänen mahassaan.
– No voi sinua pikkuista, jos mentäisiin pienelle kävelylle... Voisi tuo sinun sätkimisesikin lakata... hän naurahti ja vääntäytyi ylös sängystä.


Kuin vanhasta tottumuksesta hänen askeleensa suuntautuivat vanhalle rannalle. Siellä hän sai olla yksin ajatustensa kanssa, pohtia elämäänsä ja silitellä mahaansa.
Kuitenkin, vain vähän ajan päästä tultuaan rannalle, synnytys käynnistyi.


Ei kulunut aikaakaan, kun Carrie löysi itsensä sairaalasta kaksi tyttövauvaa käsivarsillaan makoillen.
Perheeseen tosiaan syntyi kaksi pientä enkeliä, Ramola ja Decca.
Kotona Seth ja Gemma alkoivat välittömästi helliä pieniä sisaruksiaan, unohtamatta kuitenkaan leikkihetkiä Paloman kanssa.

******


Aika kului ja tytöt kasvoivat taaperoiksi. Heille riittikin monta kättä ja suuta opettamaan ensiaskelia, ensimmäisiä sanoja ja muita perustarpeita ja leikkejä.
Ramola ja Decca olivat ihania, vilkkaita ja äänekkäitä pieniä tyttöjä...


Aika kului, tytöt menivät kouluun. Tyttöjen kasvaessa Carrie huomasi, että jostain syystä Ramolalla oli pikimustat hiukset, kun taas Deccan hiukset kiilsivät mahongin värisinä hänen päänsä peitteenä...
Sisarukset leikkivät vähintäänkin yhtä paljon kuin Gemma ja Seth aikoinaan. Molemmilta löytyi myös aikaa paijata pientä Nutsia, joka alkoi kyllä käydä melko vanhaksi...


Arjen reippaassa tiimellyksessä, oli myös Paloman aika kasvaa nuoreksi naiseksi...

9 kommenttia:

  1. Huhhuh onpas tuota porukkaa paljon. :D Tykkään edelleen kerronnasta (vaikka onkin nopeaa ;)). Mites sitte ku noi on niin vanhoi et niil tulee lapsii, ni seurataanko vanhimman lapsen elämää vai kaikkien vai miten? Mun mielest tää vaikuttaa kirjoittamistyyliltään sun parhaalta lc:ltä. :) Noi muokkaukset sopii hyvin tonne väleihin. Ne kuvastaa just hyvin sitä et aikaa kuluu, varsinkin kun niitä on tollee melkein aina monta "yhdessä kuvassa". Sori Arco en keksi enempää jaariteltavaa, yritin parhaani mukaan saada aikaan pitkän kommentin. :D Nähdään sitte tiistaina oikeen kunnolla ja hyvää uutta vuotta! Älä tapa mua jos tää ei oo tarpeeks pitkä. D: :DD

    VastaaPoista
  2. Hahaa, tää on kuule sun pisin kommentti tähän mennessä, onnittelut! :D En tapa... :)

    Joo, siis lc:ssä on ideana se, että lapsista valitaan yksi jatkamaan sukua, ja muut muuttavat pois. Normaalisti (tai usein) yleisö äänestää perijän, mutta kun mä tykkään pelailla paljon, ni päätin sen kylmästi ite! :D
    Ja, voi kiitos! Vertasin tässä eräs päivä siihen lc Lemongrassin, on tää kyl aika erilaine....

    VastaaPoista
  3. Joo muistelin et yhtä henkilööä seurataan, mut muistelin, et se olis ollu se vanhin. :)

    VastaaPoista
  4. Aiemmin olin tätä osaa jo vähän kiireessä selannut, mutta nyt ehdin lukea kunnolla. Silloin olin kyllä ihan ulapalla että kuka on kukakin, pakko myöntää :---D Mutta nyt oon selvillä kaikista lapsista kun ehdin kunnolla lukea... :)

    Oot hyvin onnistunut tossa jonkin ajan skippaamisessa, tai siis silleen että se ei tunnu mitenkään tyhmältä, että lapset kasvaa välillä kauhean nopeasti jos pelissä ei tapahdu mitään kirjoittamisen arvoista.

    Mä en oikeastaan osaa päättää mitä mieltä mä oon noista vaihtelevista kuvanmuokkauksista [että välillä on ihan normi ja sitten yhtäkkiä tuleekin sellainen, ya know, punertava]. Toisaalta ne välillä vähän saattaa olla häiritseviä, mutta taas toisin ajatellen ne sopii. No, jätän sulle sen päätöksen että teetkö niitä vai et :---D
    Kumminkin on hyvä - näin tai vaan kaikki kuvat ihan ns. normaalisti.

    Umm...
    Seth on komea nuorimies. Ja Paloma on tosi kaunis myös (:
    Toki Gemmakin on nätti, mutta nuo kaksi miellyttää silmää vielä enemmän... Ramola ja Decca on myös suloisia lapsia.
    Jatkoa vaan! :)

    -banssu

    VastaaPoista
  5. Kiitti pitkästä ja perusteellisesta kommentista banssu! :)

    Joo, mulla on helposti itelläkin välillä lapset sekasin, ja usein mulle käy tarinoita tehdessä niin, että koska toteutin tossa Carrien elämäntavotteen, suurperhe, niin noi kaks viimestä lasta, Ramola ja Decca tuntu mulle kertojana jotenki "ylimääräsiltä", ja halusin päästä niiden yli äkkiä... :)

    Hyvä että toi ajan kuluminen on ollu teille kaikille kommentoijille ok, sillä se oli mun suurin pelkokertoimeni kun mä alotin tekemään tätä tarinaa.

    No, mä oon oikeestaan ite jo vähän alkanu kyllästyy siihen punasuuteen, mut sillä mä yleensä sillee merkkaan tärkeet tapahtumat, ja oonki vähä miettiny mitä sen kans nyt tekis... se on vähänninku korostanu niitä kuvakoosteita.

    Hahaa, yleensä mun mielestä ekat lapset muistuttaa paljon vanhempiaan, ni Gemma on kyllä ihan Carrien näkönen, ei sillee huomiotaherättävän persoonallinen... :D

    Kiitus Banssu, jatkoa tulossa, paljon ja pian! :D

    VastaaPoista
  6. Aivan, se mun piti sanoa, että jos joku on vilkassut noita sivuja sukupuu ja osat sukupolvittain?
    Mä spoilaan sinne vähän... Niissä tiedot etenee samaa tahtia kuin mitä mä pelaan, kannattaa vilkasta jos kaipaa spoiailua... :D

    VastaaPoista
  7. No johan noita simejä alkaa tuossa talossa olemaan paljon :D Itsellä menee hermot jo kolmen simin kanssa :D Jokainen sim näyttää kivalta, etenkin Palomasta kasvoi oikein nätti nuori nainen.

    En oikein muuta osaa sanoa, kuvat ovat yhä edelleen hyvin otettuja ja teksti hyvin kirjoitettu. Mukavaa kun osatkin tulevat lyhyellä väli ajalla :)

    VastaaPoista
  8. Täällä uusi lukija ilmoittaa itsestään! Jäin tähän heti koukkuun, teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Ainut mikä pisti silmään oli toi, että Seth on muutamaan kertaan kirjoitettu Seht. Ainakin tämän osan ekassa kuvassa on kirjoitettu niin. Muuten ei kyllä ole mitään valittamista ja kuvatkin on tosi kivoja ja hyvin otettuja, tykkään itse paljon noista kuvista missä on neljä kuvaa samassa. On myös vähän hassua, että osa kuvista on normaaleja ja osa muokattuja, mutta ehkä kuitenkin ne sopivat sinne? En oikein osaa muodostaa mielipidettä niistä :D Ei ainakaan oo hirveesti haitannut. Jatkoa jään odottamaan ja linkitän sut Adamseihin (http://suuzzi.nwps.ws) :) P.S. Olis kiva jos kommenttia voisi jättää nimi / url, ettei tarvisi käyttää bloggerin tunnuksia, itse kun en näitä enää edes pahemmin käytä.

    VastaaPoista
  9. Miquel: Kiitti kommentista ;)
    Suzzi_: Hahaa! Kiva että lc:ni tavoitti uuden lukijan :) Hehe, kirjoitan osat usein aika vauhdilla että pääsisin jo tekemään seuraavaa, että noita nimissä vilahtelevia kirjoitusvirheitä kyllä löytyy :D Usein menen vielä perheen miespuolisissa jäsenissä sekaisin...
    Joo, mun pitäiskin aina laittaa toi kommentointihomma kuntoon, laitan ihan nytjust :)
    Linkitän sut kanssa :)

    VastaaPoista