Gemma ja Seth olivat pikkuisina taaperoinakin todella läheisiä. He leikkivät keskenään, ja tuntuivat ymmärtävän täydellisesti toisilleen jokeltelun.
Jos heitä yritti pitää hetkenkin eri huoneissa, alkoi toinen itkeä ja mankua pääsevänsä samaan huoneeseen toisen kanssa.
– Luuletko että tyttö oppii noin? Eikös potalla käydä silloin kun on hätä... Carrie naurahti.
Ajoittain Carriellä oli kamalaa aamupahoinvointia, ja hän kyllä äitinä tiesi jo mistä se johtui... Hän vain toivoi että perheen talous antaisi myöten uudelle pikkuiselle.
Gemma oli isänsä lemmikki, ja Dean käyttikin melkein kaiken vapaa-aikansa Gemman kanssa leikkimiseen. Carrie yritti silti muistuttaa Deania siitä, että Seth oli ihan yhtä tärkeä lapsi kuin Gemmakin!
Eräänä aamuna Carrie tunsi aivan selvästi, että hänen mahassaan liikahti jokin. Hän päätti vaihtaa saman tien vähän tilavampiin vaatteisiin. Deanilla kesti melkein pari viikkoa huomata että Carrie odotti vauvaa.
– Kulta pieni! Sinusta tulee isosisko! Carrie nauroi lennättäessään Gemmaa ilmassa.
– Itotikko?
– Niin isosisko, se tarkoittaa että äiti saa vauvan ja sinusta ja Sethistä tulee isoja sisaruksia!
– Oi... Gemma henkäsi hämmästyneenä.
Erään työpäivän jälkeen Dean tuli vähän surullinen ilme naamallaan kotiin. Carrie tarttui heti miestään huolissaan kädestä:
– No, Dean! Mikä on?
– Carrie, minä.... No....
– Asiat selviävät vain puhumalla, Carrie totesti vakavasti ja katsoi miestään tiukasti silmiin.
– Ei! Siis ei mitään sellaista, vaan jotain vähän ikävää... Minun, minun vanhempani kuolivat tänään aamulla kolarissa...
– Voi kulta! Carrie henkäisi ja nappasi miehensä tiukasti syleilyynsä.
– Oli minulla toinenkin asia... Siis koska minä olen kerran ainoa lapsi, niin minä perin vanhempieni koko omaisuuden.. Se siis tarkoittaa ettei meillä ole enää tiukkaa rahan kanssa. Nyt eillä on varaa rakentaa lapsille oma huone yläkertaan!
– Voi kulta... Carrie sani lempeästi ja silitti miehensä hiuksia.
Viikot kuluivat ja vanha talo laitettiin melkein kokonaan uusiksi. Taloon kohosi yläkerta ja ulkoasu maalattiin kokonaan.
Deanin hiljaisesta surusta huolimatta
Lastenhuone oli kovastikaksosten mieleen! Dean ja Carrie saivat nauraa usein kun pikkuiset kuvittelivat hyppivänsä planeetoilta toisille "ruutuhyppelymatolla" ja leikkivät silmät kiiluen tarzania yrittäessään kiivetä pari puolanväliä kerrossänkyjen tikkaita.
Osittain pelkästään Carrien takia talouteen hankittiin pieni marsu, joka nimettiin Dinaksi. Carrie helli sitä minkä kaksosiltaan ehti.
*****
Parin päivän sisään sisarukset kasvoivat.
Gemma alkoi entistä enemmän muistuttaa äitiään, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin, kun taas -
Seth oli aivan isänsä näköinen, hiusten väri ja silmät olivat selvästi periytyneet Deanilta.
Gemma ja Seth viettivät onnellista lapsuutta leikkien, Dinaa paijaten, tehden koulutöitä ja ottamalla elämästä ilon irti!
Pian tuli Carrielle jälleen aika mennä sairaalaan synnyttämään, häntä jännitti montako lasta tällä kertaa syntyisi.
Seuraavana aamuna Dean palasi kotiin Carrien kanssa, jonka käsillä lepäsi pikkuinen Paloma Rowan. Jo näin pienenä Paloma muistutti Carrien mielestä todella paljon Gemmaa.
– Äidin pieni kyyhykynen! Carrie söpötti ja tuijotti tytärtään tiukasti silmiin. – Sinä olet äidille tosi rakas!
Vastaukseksi Paloma tapitti Carrietä takaisin kirkkaan sinisillä, vähän hämmästyneillä silmillään.
Rowanien talon edessä kävi myös joskus jäätelöauto, ja Carrie rakasi sitä pientä hetkeä päivästä, jonka varasi itselleen ja jäätelölle.
– Kiitos taas! Carrie naurahti ja söi antaumuksella mansikkajäätelönsä hedelmäströsseleillä.
Gemma ja Seth jatkoivat puolestaan innokkaasti leikkimistä päivittäin. Heidän lempipuuhaansa oli vetää erilaisia pukuja päälleen ja leikkiä tunnista toiseen vaikka kuningasta tai astronauttia.
Jonain päivänä Gemma päästi vahingossa Dinan karkuun, kun oli viemässä sitä ulos syömään voikukkia. Ei kuitenkaan kulunut aikaakaan kun Dinan juoksupyörässä jo vipelsi uusi pikkueläin, maaorava nimeltään Nuts.
Aika kului niin nopeasti, että Carrie yllättyi täydellisesti Paloman syntymäpäivästä.
Paloman isommaksi kasvettua, Carrie huomasi, että hänkin oli aivan itsensä näköinen. Tummat hiukset ja siniset silmät!
Gemma ja Seth leikkivät päivittäin Paloman kanssa, opettivat tälle uusia sanoja ja lukivat ääneen kirjoja. Voisi melkein sanoa että Paloma sai enemmän kuin kylliksi huomiota sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan.























Mukavasti jatkat tätä tarinaa :) Oikeastaan näin on myös hyvä, että on vähän lyhyemmät jaksot, mutta kuitenkin osia tulee mukavalla väliajalla. Ei tarvitse odottaa kuukautta että uusi osa tulee :) Jatkoa odotellen :)
VastaaPoistaKiitos! :) Kiva kuulla että joku myös tykkää tästä päivitystahdista, kun meelko mont valittaa liian nopsasti ilmestyvistä tarinoista... :D Nojoo, pois negatiivisuus, kohtahan tuleekin jo uus osa! Oon pelannu jo niin pitkälle, että kohta syntyy kolmas sukupolvi.. :D
VastaaPoistaTykkään! Mutta hidastuuko kerronta jossain vaiheessa? Asiat etenevät omaan makuuni turhan nopeasti. Muutama osa ja pari on jo muuttanut yhteen, on ilmestynyt kolme lasta, yhdet vanhemmat kuolleet ja taloa uudistettu. :)
VastaaPoistaNo,tuota... Hidastuuko... Ehe ehe....
VastaaPoistaNo, kerronta muuttuu tulevaisuudessa lähinnä "juonellisemmaksi", mutta vasta n. 3 sukupolvessa.
Tää alku on aika nopeatahtista, sillä vaikka lc:tä on ihana pitää, en mä jaksa kirjottaa niin hirmupaljon eri osiin (siis jotain 80 kuvan osia tms.), joten osat on aika lyhyitä ja dynaamisia, näin alkuun.. :D
Mutta, Edith, kyllä se kerronta sitten -joskus- hidastuu... :D Nyt kato kaasutellaan nopeesti alkus sukupolvesta toiseen! ;)