Osa 4 Ihmisiä ja mamstereita

Nuts valloitti tiensä Sehtin sydämeen melko nopeasti, ja poika oli paijaamassa sitä päivät pääksytysten ja yritti jopa opettaa sitä noutamaan pähkinöitä.
Nuts yritti myös karata häkistään pari kertaa, Sethin juosten sinnikkäästi sen perässä ympäri taloa ja portaita.

Paloma söi ja nukkui paljon, mutta ei ollut itkuinen. Joskus Paloma jutteli melkein itsensä kokoiselle nallekarhulleen, muuten hän vietti aikaansa joko sisariensa tai äitinsä kanssa. Hänestä oli tullut koko perheen pieni lemmikki, joka oli harvoin yksin.

Eräänä iltapäivänä, kun Seth ja Gemma olivat juuri tulossa koulusta, Carrie avasi hyväuskoisesti keittiön hanan. Ei kulunut kuitenkaan sekuntiakaan, kun hän sai kaikki vedet hanasta päälleen.
– Ensimmäinen kerta tänä aikana kun lapset alkavat temppuilla... Carrie puhisi yrittäen sulkea hanaa.

Pahaa aavistamaton Gemma juoksi ensimmäiseksi sisälle, ja sai päälleen läpimärän äitisä kiukunpuuskan:
– Mitä neiti oikein kuvittelit?
– Äiti, tuota... Miksi sinä olet noin märkä?
– Ja kysyt vielä!
– Rikkuiko hana?
– Joku oli rikkonut sen!
– Se oli Seth äiti! En minä iknä haluaisi tehdä sinulle sellaista pilaa! Gemma vannoi kauhistuneena.
– No, minä jututan Sethiä kun hän suvaitsee tulla... Carrie mutisi.

Loppujen lopuksi Seth myönsi tehneensä kepposen, ja saikin viikon tiskivuorot itselleen. Seht ei ollut oikeastaan vihainen, hän oli liian hyvissä väleissä siskonsa kansaa että olisi voinut syyttää tätä kantelupukiksi.

Sisarukset puivat usein iltaisin päivän tekemisiään ja kaikkea kivaa mitä koulussa oli tapahtunut.
– Onko teilläkin se kauhea ryppyinen matikanopettaja?
– Ai se nainen, se joka pakottaa laskemaan yli kymmenen laskua joka tunti!?
– No juuri se, eikö se olekkin aika tyranni!
– No joo! Se sijainen oli paljon kivempi, se käski tehdä vain viisi tehtävää.

Lapset leikkivät myös nukeillaan, jotka he saivat ollessan aivan pieniä vauvoja.
– Minä annan Megille nyt tätä puuroa, Gemma selitti ja oli syöttävinään nukkeaan.
– Ha! Mutta minä laitankin Rickin hyökkäämään sinun nukkesi kimppuun, räyh! Seth karjaisi ja lennätti nukkensa päin Gemmaa.
– Hei Seth! Älä viitsi, Megin puuro menee väärään kurkkuun! Äitii! Seht kiusaa!

Vaikka sisarukset kinastelivat ajoittain, he olivat kuitenkin todella läheisiä. Leikit olivat mitä mielikuvituksellisempia, tyynysotia syttyi niin usein että Carrie tunki sulkia tyynyhen sisuksiin jo itku kurkussa ja uusia pelejä, leikkejä ja sääntöjä mielikuvitusmaailmoihin kirjattiin vähintäänkin päivittäin.

Leikit alkoivat usein heti aamupalan jälkeen - mikä johti usein siihen, että he meinasivat myöhästyä koulusta enemmän kuin kerran. Koulubussin kuski olikin tottunut odottamaan hiukan pidemmän aikaa Rowanien talon edessä aamuisin...

Carrien harmiksi puhelinmyyjillä oli usein tapana kaupata hänelle laamakalsareita, pesuainetta ja puhelinluetteloita juuri silloin, kun Paloma oli vasta sulkenut silmänsä...

Carrien aamupahoinvointi oli jälleen palannut, ja äitinä hän tiesi liiankin hyvin mitä se tarkoitti. Eivät hän ja Dean varsinaisesti olleet suunnitelleet lisää lapsia, mutta... Ainahan yksi pieni pää siihenkin perheeseen mahtui!

Gemma ja Seth kävivät myös harrastuskerhoissa koulun jälkeen. Lasten kotiin tultua Carrie saikin usein seistä pidemmän aikaa kodinhoitohuoneessa miten Gemma pyörähteli balettiasussaan ja Seth patsasteli partiopuvussaan.
– Katso äiti! Tänään me opeteltiin kolme uutta solmua!
– Hienoa kulta! Haluaisitko näyttää minulle jonkun niistä?
– Joo, joo! Minä voin myös näyttää kaikki 20 solmua jotka osaan tehdä, ja sitten vielä miten pitää toimia kun joku on hädässä ja, ja...
– Kiva kulta...

Ollessaan vihdoin varma tilastaan, Carrie päätti kertoa Deanille että perheeseen oli tulossa vielä yksi pieni pää lisää.
– Jaa, uusi vauva? No sehän on hienoa! Minä sain muutenkin tänään ylennyksen, pääsin lukion opettajaksi!
– Ihana kuulla kulta... Carrie hymyili. – Sinä olet kyllä hyvä isä!
– No kyllähän minä nyt sen tiesin... Dean nauroi ja taputti vaimoaan olalle.

Pian koitti kuitenkin se päivä, kun Gemma ja Seth saivat jättää lapsuuden leikit taakseen ja siirtyä vanhempaan ikäpolveen. Samana päivänä myös Paloma sai kasvaa pieneksi koululaisneidiksi!
Sisarukset puhalisivat jännittyneinä kynttilänsä....

Gemma, oikein nätti neitonen, hän peri selkeästi äitinsä geenit.

Seth puolestaan kasvoi muistuttaen isäänsä, todella paljon. Kaksoset olivat niin samanlaiset, kuitenkin geeneissään täysin eri ääripäästä!

Palomasta kasvoi myös leikkejä rakastava nuori neitokainen.
Vaikka Gemma ja Seht olivat nyt "isoja", eivät he voineet vastustaa jännittäviä seikkailuleikkejä siskonsa kanssa. Paloma oli iki-onnellinen siitä, että vaikka hän oli niin pieni, jaksoivat vanhemmat sisarukset välittää hänestä.

Alakerran takkahuoneeseen ostettiin myös piano, ja Seth päättikin kokeilla soittaa rakastamiaan pianokappaleita, eikä pettynyt! Hän oli täysin soittamisen lumoissa...

Heti ensimmäisten koulupäivien jälkeen Gemma ja Seth ilmoittautuivat harrastuskerhoihin. Kun heillä kerran oli melko sama maku, näkyi se myös kerhovalinnoissa. Kummankin lukujärjestyksen reunaan kirjoitettiin vielä: opintopiiri, väittelykerho ja musiikkikerho.

Itsepäisesti maestroksi pyrkivä Dean kävi myös teatterilla opiskelemassa pianonsoittoa, kun taas Gemma kävi kaupungin kylpylässä osa-aikatyössä vastaanotossa.

Carrietä nauratti se, että hän vieläkin sai raahustaa ympäri taloa noukkimassa lasten leluja, vaikka Paloma oli käytännössä perheen ainoa lapsi, joka oli vielä leikki-iässä.

Carrie ja Gemma lähentyivät entistä enemmän sinä aikana kun Carrie odotti uutta vauvaa. Gemma oli todella iloinen saadessaan vielä sisaruksen, sillä hän vain yksinkertaisesti rakasti lapsia ja isoa iloista perhettä ympärillään!

Dean yritti myös opetella kokkaamaan, sllä Carrie ei pahemmin jaksanut enää seistä pitkiä aikoja ison mahansa kanssa. Dean olikin oppinut varsin onnistuneesti tekemään herkullista pastaa juustokastikkeella!

Eräänä aamuyönä, Carrie ei saanut enää millään unta vauvan potkiessa vimmatusti hänen mahassaan.
– No voi sinua pikkuista, jos mentäisiin pienelle kävelylle... Voisi tuo sinun sätkimisesikin lakata... hän naurahti ja vääntäytyi ylös sängystä.

Kuin vanhasta tottumuksesta hänen askeleensa suuntautuivat vanhalle rannalle. Siellä hän sai olla yksin ajatustensa kanssa, pohtia elämäänsä ja silitellä mahaansa.
Kuitenkin, vain vähän ajan päästä tultuaan rannalle, synnytys käynnistyi.

Ei kulunut aikaakaan, kun Carrie löysi itsensä sairaalasta kaksi tyttövauvaa käsivarsillaan makoillen.
Perheeseen tosiaan syntyi kaksi pientä enkeliä, Ramola ja Decca.
Kotona Seth ja Gemma alkoivat välittömästi helliä pieniä sisaruksiaan, unohtamatta kuitenkaan leikkihetkiä Paloman kanssa.

******

Aika kului ja tytöt kasvoivat taaperoiksi. Heille riittikin monta kättä ja suuta opettamaan ensiaskelia, ensimmäisiä sanoja ja muita perustarpeita ja leikkejä.
Ramola ja Decca olivat ihania, vilkkaita ja äänekkäitä pieniä tyttöjä...

Aika kului, tytöt menivät kouluun. Tyttöjen kasvaessa Carrie huomasi, että jostain syystä Ramolalla oli pikimustat hiukset, kun taas Deccan hiukset kiilsivät mahongin värisinä hänen päänsä peitteenä...
Sisarukset leikkivät vähintäänkin yhtä paljon kuin Gemma ja Seth aikoinaan. Molemmilta löytyi myös aikaa paijata pientä Nutsia, joka alkoi kyllä käydä melko vanhaksi...

Arjen reippaassa tiimellyksessä, oli myös Paloman aika kasvaa nuoreksi naiseksi...

Osa 3 äiti aurinkoinen

Gemma ja Seth olivat pikkuisina taaperoinakin todella läheisiä. He leikkivät keskenään, ja tuntuivat ymmärtävän täydellisesti toisilleen jokeltelun.
Jos heitä yritti pitää hetkenkin eri huoneissa, alkoi toinen itkeä ja mankua pääsevänsä samaan huoneeseen toisen kanssa.

 – Noniin Gemma! oles nyt reipas tyttö ja opi potalle! Gemma pienii... Dean maanitteli.
– Luuletko että tyttö oppii noin? Eikös potalla käydä silloin kun on hätä... Carrie naurahti.

Ajoittain Carriellä oli kamalaa aamupahoinvointia, ja hän kyllä äitinä tiesi jo mistä se johtui... Hän vain toivoi että perheen talous antaisi myöten uudelle pikkuiselle.

Gemma oli isänsä lemmikki, ja Dean käyttikin melkein kaiken vapaa-aikansa Gemman kanssa leikkimiseen. Carrie yritti silti muistuttaa Deania siitä, että Seth oli ihan yhtä tärkeä lapsi kuin Gemmakin!

Eräänä aamuna Carrie tunsi aivan selvästi, että hänen mahassaan liikahti jokin. Hän päätti vaihtaa saman tien vähän tilavampiin vaatteisiin. Deanilla kesti melkein pari viikkoa huomata että Carrie odotti vauvaa.

– Kulta pieni! Sinusta tulee isosisko! Carrie nauroi lennättäessään Gemmaa ilmassa.
– Itotikko?
– Niin isosisko, se tarkoittaa että äiti saa vauvan ja sinusta ja Sethistä tulee isoja sisaruksia!
– Oi... Gemma henkäsi hämmästyneenä.

Erään työpäivän jälkeen Dean tuli vähän surullinen ilme naamallaan kotiin. Carrie tarttui heti miestään huolissaan kädestä:
– No, Dean! Mikä on?
– Carrie, minä.... No....

– Asiat selviävät vain puhumalla, Carrie totesti vakavasti ja katsoi miestään tiukasti silmiin.
– Ei! Siis ei mitään sellaista, vaan jotain vähän ikävää... Minun, minun vanhempani kuolivat tänään aamulla kolarissa...
– Voi kulta! Carrie henkäisi ja nappasi miehensä tiukasti syleilyynsä.

– Oli minulla toinenkin asia... Siis koska minä olen kerran ainoa lapsi, niin minä perin vanhempieni koko omaisuuden.. Se siis tarkoittaa ettei meillä ole enää tiukkaa rahan kanssa. Nyt eillä on varaa rakentaa lapsille oma huone yläkertaan!
– Voi kulta... Carrie sani lempeästi ja silitti miehensä hiuksia.

Viikot kuluivat ja vanha talo laitettiin melkein kokonaan uusiksi. Taloon kohosi yläkerta ja ulkoasu maalattiin kokonaan.
Deanin hiljaisesta surusta huolimatta

Lastenhuone oli kovastikaksosten mieleen! Dean ja Carrie saivat nauraa usein kun pikkuiset kuvittelivat hyppivänsä planeetoilta toisille "ruutuhyppelymatolla" ja leikkivät silmät kiiluen tarzania yrittäessään kiivetä pari puolanväliä kerrossänkyjen tikkaita.

Osittain pelkästään Carrien takia talouteen hankittiin pieni marsu, joka nimettiin Dinaksi. Carrie helli sitä minkä kaksosiltaan ehti.

*****

Parin päivän sisään sisarukset kasvoivat.
Gemma alkoi entistä enemmän muistuttaa äitiään, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin, kun taas -

Seth oli aivan isänsä näköinen, hiusten väri ja silmät olivat selvästi periytyneet Deanilta.

Gemma ja Seth viettivät onnellista lapsuutta leikkien, Dinaa paijaten, tehden koulutöitä ja ottamalla elämästä ilon irti!

Pian tuli Carrielle jälleen aika mennä sairaalaan synnyttämään, häntä jännitti montako lasta tällä kertaa syntyisi.

Seuraavana aamuna Dean palasi kotiin Carrien kanssa, jonka käsillä lepäsi pikkuinen Paloma Rowan. Jo näin pienenä Paloma muistutti Carrien mielestä todella paljon Gemmaa.

– Äidin pieni kyyhykynen! Carrie söpötti ja tuijotti tytärtään tiukasti silmiin. – Sinä olet äidille tosi rakas!
Vastaukseksi Paloma tapitti Carrietä takaisin kirkkaan sinisillä, vähän hämmästyneillä silmillään.

Rowanien talon edessä kävi myös joskus jäätelöauto, ja Carrie rakasi sitä pientä hetkeä päivästä, jonka varasi itselleen ja jäätelölle.
– Kiitos taas! Carrie naurahti ja söi antaumuksella mansikkajäätelönsä hedelmäströsseleillä.

Gemma ja Seth jatkoivat puolestaan innokkaasti leikkimistä päivittäin. Heidän lempipuuhaansa oli vetää erilaisia pukuja päälleen ja leikkiä tunnista toiseen vaikka kuningasta tai astronauttia.

Jonain päivänä Gemma päästi vahingossa Dinan karkuun, kun oli viemässä sitä ulos syömään voikukkia. Ei kuitenkaan kulunut aikaakaan kun Dinan juoksupyörässä jo vipelsi uusi pikkueläin, maaorava nimeltään Nuts.

Aika kului niin nopeasti, että Carrie yllättyi täydellisesti Paloman syntymäpäivästä.
Paloman isommaksi kasvettua, Carrie huomasi, että hänkin oli aivan itsensä näköinen. Tummat hiukset ja siniset silmät!

Gemma ja Seth leikkivät päivittäin Paloman kanssa, opettivat tälle uusia sanoja ja lukivat ääneen kirjoja. Voisi melkein sanoa että Paloma sai enemmän kuin kylliksi huomiota sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan.